”Johan tätä on odoteltukin…” – Boku no Hero Academian suomijulkaisu

Aina silloin tällöin suomalaiset mangan julkaisijat, varsinkin Sangatsu Manga ja Punainen Jättiläinen, ottavat isoja riskejä, ja hankkivat hyvinkin isoja ja suosittuja sarjoja talliinsa. Viime aikoina isoimmat tällaiset julkaisut ovat olleet mm. Tokyo Ghoul, Velhon Morsian, Titaanien Sota sekä Seitsemän Kuolemansyntiä, joista viimeisin, valitettavasti, jäi kesken huonon myynnin takia. Nyt jalustalle onneaan kokeilemaan, vähemmän yllättäen, nousee myös “uudeksi Narutoksi” tituleerattu Boku no Hero Academia, joka nauttii jo nyt suurta suosiota ympäri maailman, myös suomalaisten animen harrastajien, sekä mangan lukijoiden keskuudessa.

Olen saanut kunnian kirjoittaa tästä mangasta ennakkoarvion ja kiitos siitä kuuluu Sangatsu Mangalle ja Antti Valkamalle. Sarjan ensimmäiset kaksi pokkaria tulevat kauppojen hyllyille 8.3.2019.

Sarja kertoo Izuku “Deku/Pölkky” Midoriyasta, joka asuu maailmassa, jossa suurimmalla osalla sen asukeista on syntymästään asti jokin supervoima tai oikku ja niiden käyttäminen on enemmän ja vähemmän arkipäiväistä. Midoriya on yksi harvoista ihmisistä, jolla ei ole ollenkaan minkäänlaista oikkua, vaan hän on niin sanotusti tyhjä arpa. Hän ei kumminkaan anna tämän puutteen lannistaa itseään ja unelmaansa päästä UA-akatemiaan, ja hyvä niin, sillä hän tapaa lapsuutensa sankarin, kaikista mahtavimman supersankarin, All Mightin, ja perii tältä hänen oikkunsa, All For Onen. Tästä alkaa Izukun ja monen muun sankarikokelaan matka kohti aikuisuutta supervoimien sekä vastuullisuuden parissa.

 

 

Olen itse lukenut tätä mangaa englannin kielellä jo useamman pokkarin verran, joten on tässä vaiheessa selvää, että pidän sarjasta todella paljon. Mitä suomenkieliseen versioon tulee, niin Antti Valkama on tehnyt hyvää työtä käännöstyön kanssa. Pokkarista löytyy kyllä pari pientä kirjoitusvirhettä, mutta ei niitä huomaa, ellei katso sinne aivan tarkkaan. Itse pokkareiden painatuksen ja niteen laatu vastaa hyvin tavanomaista Sangatsu/Punis -laatua, eikä siinä ole valittamista. 

 

Mitä voin sanoa muuta? Pidän sarjasta, sillä se on yksi harvoista isoista pojille suunnatuista sarjoista, joita ylipäätään luen ja tuen ostamalla niitä pokkareina kaupasta tai coneista. Olen itse kasvanut lukien Marvelin ja DC Comicsin sarjakuvia ja katsoen genreen sopivia animaatiosarjoja pienestä asti, joten sarja on kuin tehty minunkaltaiselleni ihmiselle. Suosittelenkin tätä sarjaa teille erittäin lämmöllä. Myös niille, jotka eivät ole ennen mangaa lukeneet, sillä tämä on kuin tehty länsimaalaisia supersankarifaneja ajatellen.

 

PLUS ULTRA!

Jefre Akemire

5 kommenttia artikkeliin ””Johan tätä on odoteltukin…” – Boku no Hero Academian suomijulkaisu

  1. tuo Deku/Pölkky hiertää kyllä pahasti silmään… enkkuversiossa Katsuki selittää vain että Izukun nimen kanjin voi lukea niin että saadaan ”Deku”, joka tarkoittaa aikalailla just saamatonta/pölkkyä. en kuitenkaan alkaisi tuota laajemmin käyttämään, koska kerran selitettynä vaikka pokkarin takaosassa antaisi oikeutuksen Dekun käyttöön, joka näkyy ja kuuluu sarjassa enemmän. Etenkin, kun pölkky viitta ns. hidasälyisyyteen ja Jumpin päähenkilöksi Midoriyallahan raksuttaa korvien välissä varsin lahjakkaasti…

    Tykkää

  2. Probleemaksi japanilaisen sanan käytössä jäisi silti se, että suomalainen lukija, myös sarjaa jo aiemmin fanittanut, vain tietäisi teoriassa, että Deku-nimityksen kuuluu olla hassu ja/tai vihamielinen. Eli ”ahaa, tämän nimityksen kuuluu olla hassu/ikävä” eikä ”kas, tämä sanahan on hassu/ikävä”. Japania hyvin osaamattomalle sana itsessään ei luo mitään erityistä mielikuvaa tai tunnelmaa. Ja tällainen ei ole lukukokemuksen kannalta hyvä juttu. Se on vähän samanlaista kuin kääntäisi jonkin sanaleikin kirjaimellisesti ja alaviitteessä kertoisi lukijalle, että tässä on nyt tällainen ja tällainen vitsi saa nauraa.

    Käytännössä Dekun jättäminen olisi ollut vain pikku kumarrus aiemmille faneille (ainakin osalle heistä), ja pyllistys uusille. Käännösratkaisuna se olisi ollut arveluttava. Ja nimitys on tietenkin tarkoitettu juuri pilkaksi, eikä Bakugo(o) sen käyttöä lopeta, vaikka Midoriyasta tulisi kuinka pätevä sankari hyvänsä. Midoriyan todelliset ominaisuudet ovat siis aika irrelevantteja B:lle.

    Tykkää

  3. Itse en ymmärrä tätä suomettumisen tarvetta manga-sarjoissa. Aikoinaan tämä trendi oli hyvinkin yleinen, ennen kuin se poistui käytöstä sen takia, että se koettiin tökeröksi. Varsinkin kun jos kerran asia selitetään tarkasti, niin minusta on enemmän se loukkaus, että ajatellaan että lukija on yksinkertaisesti niin hajamielinen että seuraavassa pokkari hän ei kuitenkaan muista mitä esim. Deku tarkoitti. Onhan se kiva, että kääntäjät YRITTTÄVÄT ajatella niitäkin mangan harrastajia, jotka eivät ikinä halua opetella sen syvällisemmin japaninkieltä yms. mutta jos asia selitetään tarkasti ja käännös tuntuu tuijottavan lukijaa silmiin kuin elefantti huoneessa, niin voisi sitä vähän harkita, että kannattaako jatkossa suomettaa kaikki. Ja sitten vielä se, että murteilla leikkiminen EI. TOIMI. Onhan se kiva, että meillä Suomessa on omia tyypillisiä murteita, kuten Japanissa, mutta kun esim. ’lande’ murteet hyvinkin usein manga-sarjoissa ovat juuri pääkaupunkiseudun murteita, niin itselleni tulee ainakin sellainen olo, että yrittävätkö kääntäjät jotenkin vitsailla kehä kolmosen asukkaiden kustannuksella, vai miten? Ja lisäksi murteet ovat yleensä hyvinkin omalaatuisia. Tuntuu, että oikein hakemalla haetaan joku hassunhauska murre ja sitten kun lukee sitä, niin huomaa, että kääntäjä ei olekaan tiennyt siitä ja sen vuoksi on kirjoittanut sen väärin. Eli, ei kannata kikkailla niin paljon kielellä. Lukijat EIVÄT ole tyhmiä ja jos jokin asia askarruttaa, niin aina voi googlettaa. Nykyään kun se on aikas helppoa.

    Tykkää

  4. Kappas… Kommentoin.

    Suomentaminen on nimenomaan sitä, että käännetään tekstejä muilta kieliltä suomeksi. Mikään suomennos tai muu käännös ei lähde siitä, että opetelkoot lukijat alkukielen, jos haluavat ymmärtää tarpeeksi. Yksittäisiä MHA-juttuja käsittelen enemmän täällä: https://www.sangatsumanga.fi/aihe/my-hero-academia/

    Mitä tulee murteisiin, jos alkutekstissä on vahvasti murteella puhuvia hahmoja ja puhetavalla on merkitystä, niin useimmiten meillä on käytetty muuta kuin pääkaupunkiseudun slangia. Jos on tarpeen, niin hommaan on värvätty aito ko. murteen käyttäjä. Ensimmäinen tapaus oli jo Dragon Ballissa. Tuoreemmista sarjoista Jumpingissa käytettiin Rauman murretta (tavoitteena oli valtaosalle lukijosta vaikeasti ymmärrettävä puhe), ja One Piecessa onkin jo useampia murteita mukana.

    Aina kyseessä ei ole selvä murre, vaan hahmot puhuvat alkutekstissä hiukan kummasti tai vain erityisen huolittelemattomasti. Ensin mainitussa tapauksessa on joko keksittävä jokin pieni kummuus suomennokseen tai sitten käytettävä yleiskieltä ja unohdettava erityinen puhetapa. Tilanteesta riippuen molemmat ovat käytössä. Huolittelematon/reteä puhetyyli voi sarjasta riippuen ilmetä vaikkapa mä/sä-sanojen käyttönä. Kenties joku kokee tällaisen puhetyylin pääkaupunkiseutulaisena?

    Suoraa palautetta suomennoksista ei tule mitenkään valtavasti, joten sen perusteella ei voi koskaan olla ihan varma ratkaisujen toimivuudesta. Murrejutuista on silti tullut sen verran paljon positiivista palautetta, että on vaikea uskoa niiden olevan kokonaan toimimattomia. Eriteltyyn palautteeseen pyrin kyllä aina vastaamaan, kun sellaista havaitsen.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s