Alkuperäinen nimi: Ookami kodomo no Ame to Yuki.

Mangan piirtänyt: YU

Alkuteos: Mamoru Hosoda

Sivumäärä: 156

Kääntänyt Japanista suomeksi: Suvi Mäkelä

Julkaisu: Sangatsu Manga

Sen voin jo näin aluksi todeta, etten osaa viroa tai mitään tuon tyylistä kieltä, mitä otsikossa käytin, mutta kun mietin ”hauskaa” otsikkoa ei-niin-hauskan mangan ensifiiliksille, niin tuollainen vihjaava ja hieman härski otsikko tuli ensimmäisenä mieleen.

Susilapset (alkuperäiseltä nimeltään Ookami Kodomo no Ame to Yuki) perustuu Mamoru Hosodan samannimiseen rankkaan animaatioelokuvaan, joka kertoo yliopisto-opiskelija Hanasta sekä hänen kaikenkarvaisista rakkaudentuotoksistaan, Amesta ja Yukista. Mistä tämä johtuu, te kysytte? Noh, Hanan yliopistoaikainen romanssi onkin sata vuotta sitten sukupuuttoon kuolleiden japaninsusien jälkeläinen. Tämän pariskunnan perhe-elämä saa rauhallisen yhteiselon sekä kahden lapsen jälkeen yllättävän käänteen, joka muuttaa perheen tilannetta hankalampaan suuntaan.

Mun on paljastettava eräs asia: En ole katsonut alkuperäistä elokuvaa, johon tämä perustuu, joten en voi lähteä vertaamaan animen sekä mangan eroja. Mutta se mitä voin sanoa tästä mangasta on se, että hitto vie tämä on koukuttavaa luettavaa, sillä tämä tuli luettua nopeasti ja jäi miettimään että mitähän tapahtuu seuraavaksi (tämä myös todistaa sen, että draama on allekirjoittaneen suosikkigenrejä mangassa).

Piirtotyyli mangassa oli mukava silmälle. Myös mangan lopussa heitetyt tsempit mangaversion piirtäneelle Yu:lle toi hymyn meikäläisen kasvoille, sillä ne menivät mielestäni oikeaan osoitteeseen. Tulen varmasti ostamaan myös kakkos- ja kolmososan.

Suvi Mäkelän tekemä suomenkielinen käännös taas oli oikein onnistunut, mikään siinä ei jäänyt hiertämään. Julkaisu taas on tavanomaista Sangatsu Mangaa, laatu on hyvää, mutta sormiin jää joistain sivuista mustetta, en tiedä mistä johtuu. Alun värisivut on todella mukavaa plussaa!

Suosittelenko Susilasten hankkimista ja sen lukemista? Kyllä, kyllä suosittelen. Tämä saa myös harkitsemaan alkuperäisteoksen katsomista, sillä nyt kun olen lukenut tätä, alkaa sen animeversio kutsumaan houkuttelevasti meikäläistä. Arvosanaa en ala näissä artikkeleissa antamaan, johtuen siitä, etten voi antaa kuin hyväksyvän, harkitsevan tai hylkäävän arvosanan.